Ajattelin aloittaa tänne oman blogin, koska oon aina tuntenut tarvetta purkaa tunteita ja asioita kirjoittamalla. Niin monet asiat tuntuu lipuvan ajatuksissa ohi ja jos niitä ei kirjota ylös, ei välttämättä koskaan tee mitään uusia oivalluksia elämästä ja ihmisistä. Olen aina ollut kuuntelijatyyppiä ja siksi usein tarkkailen ihmisiä hyvinkin paljon. En tykkää kiistellä asioista vahvojen mielipiteiden omaavien kanssa, koska useimmiten sellainen keskustelu ei johda mihinkään. Sen takia tunnen ehkä tarvetta kirjottaa sitäkin enemmän. Voin kirjottaa ihan mitä vaan ketään loukkaamatta tietenkään kenenkään nimiä mainitsematta.

Tämän blogin ensimmäistä teemaa on oikeastaan todella vaikea rajata, joten tää voi olla aikalailla tunteiden sekamelskaa ennemmin. Tämänhetkinen elämäntilanteeni on se, että olen tällä hetkellä ulkomailla työharjoittelussa opiskeluihini liittyen. Olen nuori, sinkku ja vapaa menemään. Yksi tärkein syy miksi lähdin tänne on se, että opin täällä jotakin uutta itsestäni. Olen tähän mennessä asunut yksin pienessä yksiössäni ja nautiskellut opiskeluelämästäni. Takana on muutama pidempi parisuhde, joista toisen päättymisestä on aikaa nyt tasan vuosi. Ehkä senkin takia tunnen tarvetta kirjoittaa tänne, koska parisuhteet aina vaikuttavat ihmisiin hyvin voimakkaasti, ainakin muhun.

Ollaan oltu nyt muutama viikko täällä vieraassa maassa ja tietenkin alkuun kaikki on ollut todella ihanaa. Ihmiset ovat olleet mukavia ja elämä täällä kaikin puolin rattoisaa. Sitten alkoi työharjoittelu ja arki. Arki sai taas pohtimaan monia asioita itsessäni. Kaipaan rauhaa ja omaa aikaa. Koska asun tällä hetkellä todella pienessä luukussa kaverini kanssa, on keksittävä aina joku oma pakoreitti ja tapa purkaa tunteitaan. Tämä on yksi niistä. Liikunta ja musiikki tulee varmasti olemaan toisia tärkeitä asioita mulle.

Koska parisuhteen loppumisesta on nyt tullut kuluneeksi vuosi, se saa miettimään menneitä asioita ja miten olen muuttunut tänä aikana ihmisenä. Parisuhde päättyi aika oudolla tavalla yhtäkkiä, enkä koskaan oikein saanut tietää todellista syytä sen päättymiseen. Jälkeenpäin ajateltuna se oli tietenkin oikea ratkaisu molemmille, koska en luultavasti olis voinu elää sen ihmisen voimakkaiden piirteiden kanssa loppuelämääni. Olen aina ollut valmis taipumaan. Ja miten se aina onkin niin, että mitä lähemmäs ihmisen päästää, sitä kauemmaks siitä haluaa, kun loppu tulee. Ehkä viimesen vuoden olenkin yrittänyt työntää muita mieskokelaita kauemmaks itsestäni, kun haluan aikaa myös itselleni olla ja ajatella ja koota itseni taas sitä varten, että oon tarpeeks vahva ottamaan vastaan myös kaikki vastoinkäymisetkin. Kun ihminen on heikoilla, niin ei se tietenkään halua ottaa uutta riskiä rinnalleen.

Nyt olisin vihdoinkin valmis isompaan parisuhteeseen ja ihan kunnolliseen sellaiseen. Tuntuu vain, että olen kuin kertalämmitteinen sauna. Lämpeän todella hitaasti uusille tuttavuuksille, mutta sitten olen sitäkin lämpimämpi. Vaikein asia uusia tuttavuuksia kohdatessa on se, etten tunne mitään tarvetta jutella uusille ihmisille. Miksi se kuuluu kenellekään tuntemattomalle kuka mä olen ja mistä tulen? Toisaalta yritän aina parhaani olla mukana jutuissa, mutta tunnen aina olevani se kuunteleva osapuoli. Tämä on siis sellainen mulle tärkeä asia, minkä haluaisin täällä ollessani parantaa. Ihmiset täällä ovat enemmän avoimempia ja tulevat juttelemaan enemmän. Siks tää paikka vois olla hyvä paikka yrittää kehittää itseään sosiaalisemmaksi ja rohkeammaksi. Aina jostain syystä sitä ajattelee, ettei kehtaa.. Miksi ihmeessä?

Monesti tuntuu, että vaikka kuinka yrittää toitottaa itselleen sitä, miksi teen näin ja olisin vaan rohkeampi, se ei auta. Tiedän muutaman ihmisen, jotka ovat puhuneet samasta ongelmasta ja ovat sittemmin rohkaistuneet. Tämä aihe on tänään ehkä minulle niin tärkeä, koska sen taakse piileytyy tietenkin eräs mielenkiintoinen mies ja yritänkin nyt kerätä rohkeutta, että menisin seuraavan kerran hänet nähdessäni juttelemaan ja kysyisin kahville. Juttelu kyllä onnistuu, mutta tarvitaan seuraava askel ja se olisi minulle suuri, jos aloite tulis mun puolelta. Katsotaan kuinka käy..